Tehokkaat ratkaisut   –  Henkilökohtainen palvelu   –  50+ vuoden kokemus

+358 9 2766 8330   – infofi@christianberner.com

Melu ja äänenvoimakkuus työpaikoissa

Tietoa melusta ja melutasoista työpaikalla ja toimistossa.

Tietoa työpaikkojen ja toimistojen melutasoista

Syvenny melutasoihin, jotka pätevät työpaikoilla ja toimistotiloissa.

Melulle altistumisen viitearvot

Kuulolle haitallista melua esiintyy tyypillisesti tuotannossa, jossa käytetään suuria energiamääriä joko valmistukseen tai kuljetukseen. Kuulolle erityisen haitallista impulssimelua esiintyy esimerkiksi metalli- ja rakennusteollisuudessa.

Meluntorjuntaan ja kuulonsuojainten valintaan ja käyttöön liittyvät meluasetuksen mukaiset vaatimukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Työperäisessä altistumisessa melun energia-annos määritetään aina kahdeksan tunnin laskennalliselle työpäivälle, jotta eri pituiset ja -tasoiset altistumiset saataisiin vertailukelpoisiksi. Tätä tietoa tarvitaan työpaikan riskien arviointiin ja meluntorjuntatoimenpiteiden suunnitteluun.

Melun energiasisällön lisäksi myös sen iskumaisuus voi olla kuulolle vahingollista. Iskumaisuutta mitattaessa käytettävät asteikot ovat erilaisia kuin energiasisältöä selvitettäessä (A-taajuuspainotukset melun energisisällölle ja C-taajuuspainotukset iskumaiselle melulle). Iskumaisessa melussa yksittäinenkin riittävän kova meluhuippu voi olla kuulolle vaarallinen.

Yksittäinen äänitasolukema tai edes yhden yksittäisen työpäivän mittaus ei välttämättä anna riittävästi tietoa melulle altistumisen tason selvittämiseksi. Meluvamma syntyy usein pitkän altistumisen jälkeen. Tällä perusteella myös altistumisen selvitysten tulee pystyä antamaan arvio siitä, miten todennäköisiä haittavaikutukset ovat pidemmällä aikavälillä kaikille samanlaista työtä tekeville.

Oheisten lukuarvojen lisäksi melun haitallisuutta tulee arvioida myös sen aiheuttaman onnettomuusriskin ja muiden kuulovaurion vaaraan vaikuttavien tekijöiden suhteen. Näitä tekijöitä ovat samanaikainen altistuminen tärinälle tai korvamyrkyllisille kemikaaleille.

Lukuarvo Merkitys asetuksessa (meluasetus 85/2006)

80 dB(A) tai äänenpaineen huippuarvo (iskumainen melu) 135 dB(C)

Arvioidaan ilman kuulonsuojainten vaikutusta.

Alempi toiminta-arvo:

Toiminta-alueen ylittyessä on tarpeen toteuttaa direktiivin tarkoittamia ehkäiseviä toimenpiteitä työntekijöiden kuulovaurioriskien estämiseksi:

  • Työntekijöillä on oikeus asianmukaisiin, hyvin istuviin kuulonsuojaimiin.
  • Työntekijöiden, joiden altistuminen ylittää alemman toiminta-arvot, on voitava käydä ennaltaehkäisevässä audiometrisessä kuulotestissä. Työntekijöille on tiedotettava riskeistä ja oikeudesta kuulotesteihin tai tarkastuksiin.

85dB(A) tai

äänenpaineen huippuarvo

(iskumainen melu) 137dB(C)

Arvioidaan ilman kuulonsuojainten vaikutusta.

Ylempi toiminta-arvo:

Riskin vähentämiseksi alemman toiminta-arvon edellyttämien toimenpiteiden lisäksi tarvitaan lisätoimenpiteitä:

  • Työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja annettava työntekijöiden käyttöön kuulonsuojaimet.
  • Työntekijä velvoitetaan kuulonsuojainten käyttöön. Työpaikalla on merkittävä alueet, joissa tällaista altistumista voi esiintyä ja pääsyä niille alueille on rajoitettava.

87dB(A) tai

äänenpaineen huippuarvo

(iskumainen melu) 140dB(C)

Arviossa huomioidaan kuulonsuojainten vaikutus.

Raja-arvo:

Tätä arvoa ei saa ylittää.

Melulle altistumisen raja-arvo on taso, jota ei saa ylittää kuulonsuojaimen sisäpuolella. Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on suojata työntekijää työympäristön haittavaikutuksilta, joten käytännössä tavoitteena on kahdeksalle tunnille lasketun altistustason jääminen alle 80 dB(A) ja iskumaisen melun korkeimpien tasojen jääminen alle 135 dB(C). Tällöin myös melun haittavaikutuksille herkimpien työtekijöiden terveys saadaan turvattua riittävän hyvin.